Kaikki näytti muutoin hyvältä paitsi, kun viimein poni saatiin hereille se näytti tältä:
Iloinen seurueemme päätti suunnata Torremolinokseen, tsa tsa tsa. Kulkuvälineeksi valitsimme junan vaikka skootterit olisivat ollut reteämpi menopeli.
Mutta mikä tämä torremolinos olikaan sitten. Ei mitään järkevää löydetty vaikka koko kylä kierrettiin ympäri moneen kertaan, vai miten se oli? Nyt äkkiä junalla pois!
Asemalla istuessamme koimme ensimmäisen valveunen: Vastapäiselle laiturille pöllähti itse berberi matkaseurueineen. Ensimmäisenä tuli mieleen, että mitä helvettiä. Sitten mitä helvettiä siinä juomassa oli mitä juotiin eilen. Sitten, että mistä sitä saa lisää. Sitten että miksi ihmeessä näemme unta heistä?! Aika sairasta! No ei kai siinä mitä hetken epäröinnin jälkeen lähdimme heidän matkaansa, suuntana Màlaga, òle. Päästiimpä sitten vihdoin skeittaamaankin paikallisten locaalien suosikkispotteja. Illan tullen tuuli yltyi, mutta virvokkeet maistuivat. Mutta miksi kamerassamme ei ole tallentunut materiaalia tämän jälkeen?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti